Porin keskusta menetti vähittäiskauppaa – ravintoloiden määrä kasvanut viime vuosina

Keskustojen elinvoima laski lähes kaikkialla Suomessa sekä vuoden aikana että viiden vuoden tarkastelujaksolla. Kauppojen vähentyessä ravintolat säilyttivät asemansa myös Porissa huolimatta koronan vaikutuksista. Vapautuneisiin liiketiloihin sijoittuu nyt enenevässä määrin toimistoja ja muita palveluita.

Tiedot perustuvat 32 kaupungin vuosittaiseen elinvoimalaskentaan. Elinvoimatietoja on julkistettu valtakunnallisesti vuodesta 2015.

Elinvoimalaskenta pohjautuu Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n käyttämään menetelmään. Sen avulla seurataan elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden osuus sekä tyhjien liiketilojen osuus.  

Porissa elinvoimaluku on pudonnut vuosien 2017-2021 välillä -4,4%, kun valtakunnallinen keskiavo on
-3,7%.

– Tilanne Porissa ei ole hyvä, mutta ehkä hiukan lohduttaa, että monissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Jyväskylässä, Kouvolassa ja Seinäjoella tilanne on vielä huonompi, kertoo Porin kaupunkikeskusta ry:n toiminnanjohtaja Mari Antikainen.

Tyhjien tilojen osuus on ollut myös hiukan kasvussa Porin keskustassa. Suunnitelmia ja projekteja tyhjien tilojen käyttöönottamiseksi ja uudistamiseksi on käynnissä useita.

– Kehittämisfokusta ollaan suuntaamassa tyhjien tilojen uusiin käyttömahdollisuuksiin sekä tilojen käyttöpotentiaalien esille tuomiseen myös väliaikaisessa käytössä. Nyt vapaana olevat tyhjät tilat ovat keskustan uuden tulemisen keskeinen resurssi, toteaa Porin keskustan alueella kehittämishankkeita koordinoiva tuottaja Harri Sippola.

Kaikki tyhjät tilat eivät tule täyttymään täysin samanlaisella toiminnalla kuin ennen vaan niihin voi syntyä uudenlaista toimintaa ja vetovoimaa.

– Yksittäisiä käyttötarkoituksen muutoshakemuksia onkin jo jätetty rakennusvalvontaan ja keskustelu aiheen ympärillä on vilkasta, toteaa Porin rakennusvalvontayksikön päällikkö Mikko Nurminen.

keskusta kävelykatu